Guossohanvuovdinlohpi

Son gii áigu doallat guossohanbáikki, ferte álggos ohcat guossohanlobi. Lea vuovdinlobi háldejeaddji ovddasvástádus bearráigeahččat ahte báikkis lea vuovdinlohpi ovdal go rahpá báikki gussiide. 

Vuovdinlobi háldejeaddjis lea ekonomalaš ovddasvástádus doaimmas. Vuovdinlobi háldejeaddji sáhttá leat olmmoš dahje juridihkkalaš persovdna, ovdamearkka dihte oasussearvi. 

Guossohanbáiki lea báiki gos guossohuvvo biebmu ja/dahje juhkamuš, ja gos lea vejolaš boradit ja/dahje juhkat báikkis. Ovdamearkkat guossohanbáikkiide lea restoráŋŋa, kafea, gáhkkoláibbohat, ijastanbáiki gos guossohuvvo iđitbiebmu, šilljogievkkan (maiddái dakkár gos biebmu guossohuvvo luŋkka čađa seainnis), pubba. Rádjá gaskal geatnegahtton vuovdinlobálaš šilljogievkkana ja kioska, mii ii dárbbaš vuovdinlobi, leat dábálaš kioskagálvvuid mielde. Nuvttá guossoheapmi ii gáibit guossohanlobi. 


Son gii áiggošii ráhkadit ealáhusa doallamis guossohanbáikki ferte oažžut vuovdinlobi suohkanis. 

Ohcamušaid meannudit dađistaga. Guossohanlága mielde galgá suohkan árvvoštallat vuovdinlohpeohcamuša nu jođánit go vejolaš ja maŋimustá 60 beaivvi sisa jos eai leat erenoamáš ákkat mat hehttejit meannudeami. 

Eavttut 
01.01.2007 rájes gusto dieđihan- ja registrerengeatnegasvuohta Biebmobearráigehččui. Dieđihangeatnegasvuohta lea dábálaš ja gusto buotlágan doaimmaide, sihke oanehat boddosaš dahje bistevaš doaimmat. Sierra sovi lea oažžumis váldimis oktavuođa Biebmobearráihečuin. Ohcis alddes lea ovddasvástádus dieđihit Biebmobearráigehččui. 

Lea riekti oažžut vuovdinlobi jos guossohanlága eavttut leat devdon eaige gávdno eará "politiijaguoski bealit" maid geažil ii berre addit vuovdinlobi  

Guossohanbáikikis galgá leat jođiheaddji sadjásaččain geas lea duohta ovddasvástádus guossohanbáikki beaivválaš doaimmas. Gáibiduvvo eallingearddis duođašus olbmuin geat leat čadnon doibmii. 

Duođaštusgáibádusat 
Duođaštuvvon duođaštus ahte lea ceavcán guossohanbáikejođiheaddji ásahangeahččaleamis. Vearroateastta sus gii ohcá vuovdinlobi. 


Váidin
Suohkana mearrádus guossohanlága vuođul sáhttá váidit stáhtaháddašeaddjái. 
Váidda sáddejuvvo suohkanii. 

Láhkavuođđu
Láhka 13. geassemánus 1997 nr 55 guossohandoaimma birra (guossohanláhka), kap. 2 ”Lohpi ásahit guossohanbáikki”

Dehálaš mearrádusat
Son geasa addo vuovdinlohpi ferte váldit vuhtii: 

  • Láhka 13. geassemánus 1997 nr 55 guossohandoaimma birra guossohanláhka

 

Jugastatvuovdinlohpi - ovttaskas doaluide

 Gávdnojit golmmalágan jugastatvuovdinlobi ovttaskas doaluide: 

  1. Jugastatvuovdinlohpi ovttaskas doaluin (oasseválddiide priváhtta doaluin)
  2. Dábálaš vuovdinlohpi rahpan dihte lágideami mii bistá 1-6 beaivvi.
  3. Dábálaš vuovdinlohpi ovttaskas rabas lágideapmái mii bistá guhkit go 6 beaivvi 
Ovttaskas doaluid jugastatvuovdinlohpi:
Guossohit alkoholajuhkamuša joavkku 1, 2 ja 3 oasseválddiide priváhtta doaluin nu go ávvudoalut, heajat ja nu ain. 
Lea ásahuvvon 20 vuovdinlobi ovttaskas doaluide mat eai leat čadnon vissis olbmui dahje guossohanbáikái, maid sáhttá geavahit báikkis dahje báikkiin dohkkehuvvon ovttakas lágideapmái ja jugastatguossoheapmái priváhtta doaluid oasseváldiide. 
 
Dábálaš jugastatvuovdinlohpi (1 – 6 beaivvi):
Guossoheapmái alkoholajuhkamuša joavkku 1, 2 ja 3 oasseváldiide almmolaš lágideamis mii bistá 1-6.beaivvi nu go ovdamearkka dihte konsearttain, teateris, studeantavahkkus, festiválain ja nu ain. 
 
Dábálaš jugastatvuovdinlohpi (guhkit go 6 beaivvi):
Guossohit alkoholajuhkamuša joavkku 1, 2 ja 3 oasseválddiide ovttaskas rabas (almmolaš) lágideamis mii bistá guhkit go 6 beaivvi, ovdamearkka dihte konsearttat, teater, studeantavahkku, festválat ja nu ain. Lágideapmi mii bistá guhkit go 6 beaivvi, ferte meannuduvvot politihkkalaččat. 
 
Ulbmiljoavku 
Rabas dahje priváhtta lágideamis gos galgá guossohuvvot aloholajugastat, ferte leat ovddasvástideaddji vuovdinlobi haldejeaddji. Dat ferte leat olmmoš iige sáhte leat fitnodat dahje sullásaš. 
 
Ohcanáigemearri
Ohcamuš jugastatvuovdinlobi priváhtta doalu oasseválddiide ja dábálaš jugastatvuovdinlobi ovttaskas almmolaš lágideapmái mii bistá 1-6 beaivvi, galgá leat suohkanis unnimusat 2 vahku ovdal lágideami. Ohcamus dábálaš jugastatvuovdinlobi ovttaskas almmolaš lágideapmái mii bistá guhkit go 6 beaivvi, galgá leat suohkanis unnimusat 1 1/2 mánu ovdal lágideami sivas go ohcamuš galgá meannuduvvot politihkkalaččat. 
 
Ohcanskovvi
Jugastatvuovdinlobi priváhtta doaluin/dábálaš jugastatvuovdinlobi ovttaskas lágideapmái. Skovi gávnnat dás.

Eavttut 
Go ohcá jugastatvuovdinlobi priváhtta doaluide/dábálaš jugastatvuovdinlobi ovttaskas lágideapmái, de eaktuduvvo ahte guossohanbáiki lea dohkkehuvvon hukseneiseválddiid ja Biebmobearráigeahču bealis. 
Oažžun dihte jugastatvuovdinlobi jovkui 2 (vuosttažettiin viidna), de ferte maid leat jugastatvuovdinlohpi jovkui 1(vuosttažettiin vuola), ja oažžun dihte jugastatvuovdinlobi jovkui 3 (buolliviidna), de ferte lea maid vuovdinlohpi joavkkuide 1 ja 2. 
  • Alkoholajugastat joavku 1 = jugastat mas lea eanet go  2,5 ja eanemustá 4,7 vol.% alkohola
  • Alkoholajugastat joavku 2 = jugastat mas lea badjel 4,7 ja unnit go 22 vol.% alkohola
  • Alkoholajugastat joavku 3 = jugastat mas lea gaskal 22 ja 60 vol.% alkohola.
 
Duođastusgábádus
Ohcanskovvi galgá lea riekta devdon dievaslaš dieđuiguin (makkár vuovdinlobi, ovddasvástideaddji vuovdinlobi háldejeaddji, iegádannummar, lágideapmi, áigi ja báiki). Jos lea guossoheapmi oløgun stuorra lávus, de ferte kártatevnnet čuovvut ohcamuša mielde. 
 
Eará dieđut
Áššejohtu : Maŋŋil go leat ožžon jugastatvuovdinlobi ohcamuša priváhtta lágidemiide dahje dábálaš jugastatvuovdinlobi ohcamuša lágideapmái mii bistá 1-6 beaivvi, de sáddejuvvo ohcamuš politiijaide buktin dihte cealkámuša lágideami ja ovddasvástideaddji háldejeaddji eallingreaddi duođaštuse birra. Maŋŋil go leat ožžon dieđuid politiijas, meannuduvvo ohcamušat dađistaga. Jugastusvuovdinlobi ohcamuš lágideapmái mii bistá guhkit go 6 beaivvi. de sáddejuvvo dat maid politiijaide buktin dihte cealkámuša buktit cealkámuša, ja maŋŋil sin cealkámuša gárvvistuvvo ášši politihkkalaš meannudeapmái. 
Vuovdinlobidivadat: Jugastanvuovdinlohpi priváhtta doaluide ja dábálaš jugastatvuovdinlohpi ovttaskas almmolaš lágideapmái mii bistá 1-6 beaivvi, lea mearriduvvon leat 250 ruvnno juohke háve, ja galgá máksot dan seammás go lea ožžon máksingiro. Dábálaš jugastatvuovdinlobi divat almmolaš doaluide, mii bistá badjel 6 beaivvi, mearriduvvo dan mielde man ollu alkoholajugastat vuvdo ja lea unnimus 3.500 ruvnno jahkásaččat. 
 
Ovddasvástideaddji vuovdilobi háldejeaddjis lea ovddasvástádus dasa ahte: 
- alkoholajugastatvuovdin dahkko alkoholalága ja dan lága vuođul addon mearrádusaid mielde. 
- mearriduvvon guossohanáigi doalahuvvo. 
-vuola luohkáin B, C ja D vuola ja viidna ii vuvdo olbmuide vuollik 18 jagi ja ahte buolliviidi ii vuvdo olbmuide geat leat vuollil 20 jagi. 
 
Vuovdinlobiáiggit:
Vuollaga ja viinni sáhttá vuovdit diibmu 0800 rájes gitt diibmu 0300 rádjái. Buolliviinni sáhttá vuovdit diibmu 1300 rájes gitta diibmu 0100 rádjái (guhkimus áigemearit, mut lea čadnon vuovdinlobi mearrádussii). 
 
Eará:
  • Suohkan fuomášuhttá ahte alkoholajugastaga oastin galga dahkkot vuovdinbáikkiin gos lea lohpi vuovdit vuola dahje Vinmonopola vuovdinbáikkiin. 
  • Ferte geahččat bearrái ahte guossit eai buvtte mielde iežaset alkoholajugastaga, dahje váldet mielde alkoholajugastaga go guđđet jugastatvuovdinbáikki. 
  • Vuovdinlobi háldejeaddji geatnegahtto ovddasvástidit buot alkoholajugastaga vuovdimis lágideami vuolde, masa lea ožžon vuovdinlobi. 
 
Váidin 
Mearradusá sáhttá alkoholalága mielde váidit stáhtahálddašeaddjái 3 váhku sisa maŋŋil go lea ožžon mearrádusa. Vejolaš váidin galgá sáddejuvvot suohkanii. 
 
 
Láhkavuođđu
Alkoholaláhka geassemánu 2.beaivvi rievdadusaiguin juovlamánu 17.beaivvi 2004 ja njuolggadusat geassemánu 8.beaivvi 2005 addon lága vuođul. 
 
 

Alkoholapolitihkkalaš njuolggadusat

Dielddanuori suohkanan Alkoholapolitihkkalaš doaibmaplána mearriduvvon suohkanstivrras 22.02.23

Gažaldagat?

Váldde oktavuođa:
Yvonne K. Elvebakk, ráđđeaddi 
Telefovdna: 475 10 742 
Sádde šleađgapoasta