Fágaplánat

Dákko boahtá dánssa fágaplána. 

Ođđaálgi oahppit ja joatkkaoahppit ožžot oahpu rumbbostallat dábálaš viđarumbot rumbočohkkiin. Oahppi vuolimus ahki ávžžuhuvvo leat 10 jagi, muhto juohke oahppi árvvoštallo sierra. 

Oahpahusas oahppá iešguđetlágan táktašlájaid, musihkkašlájaid ja čuojahanteknihkaid birra, ja mo lohkat ja čállt rumbbu jietnačállosiid. 

Oahppi vuolit ahkerádjá vokálaoahpus lea 10 jagai. Nuorat oahppiid ávžžuhit lávlut lávlunjoavkkus, lávlut skuvlaoktavuođain dahke sullasaš okttavuođain. 

Repertoára
Oahppit álget iešguđet repertoárain mii lea heivehuvvon ovttaskas oahppi dássái. Buohkat galget oahppat musihkkašlájaid birra nugo pop, rock, viissát, jazz, klasihkalaš musihkka, álbmotmusihkka, girkomusihkka jna. Lávlagiid logut rievddadit dan mielde vuoruha go reportoára vai lávlunteknihka. Dát heivehuvvo oahppi ahkái, dássái ja ovddeš vásáhusaide. Muhtun lávlagat lea dušše suohtas dihte dasgo eará lávlagiid oahppá joksan dihte iešguđet teknihkkalaš gálggaid. Oahpaheaddji mearrida eanas lávlagiid muhto oahppi sáhttá buktit iešguđet oahpahussávaldagaid.  Oahpaheaddji čielggada dalle mo sávaldagat leat oahppi gálgadási ektui. 

Ensemble
Oahppit ohppet lávlut ovttas muhtun earáin dahje eanet lávluiguin. Lávlagat sáhttet leat ovttarattat dahje máŋggarattat. Vokálaoahppit biddjojit maid joavkkuide ovttas instrumentálaohppiiguin geain leat eará oahpaheaddjit. Dát dahkko sihke hárjahallama ja maiddái iešguđet čájehusaid dihte. 

Teknihkka
Oahppi oažžu teknihkalaš oahpu mas vuoiŋŋahat ja šuokŋahálddašeapmi ja artikulašuvdna leat fokusis. Sii ohppet hárjehusaid ja eaŋkilis jietnafysologiija birra, mat leaheivehuvvon ovttaskas oahppi ahkái. Sii barget sihke akusttalaččat ja mikrofovnnain. 

Jientahygiena
Maid gierdá min jietna? Mii dahká min jiena siđusin? Mo dikšut mii iežamet jiena? Siđus jietna dárbbaša vuoiŋŋastit. Jos oahppi lea siđus, de galgá addit dieđu oahpaheaddjái ja oahppi galgá váldit friddja oahpahusas.

Musikalitehta
Oahppit ožžot vuđolaš oahpahusa musikalalaš doahpagiin nugo gievrodatdássi, karakteara, leahttu, jna. 

Teakstaipmárdus
Teakstaipmárdus deattuhuvvo ovttaskas oahppi reportoára siskkobealde. Lávlagat leat máidnasat maidda soaittahagas lea biddjon nuohtta. Dát gáibida ahte lea buorrre giellaipmárdus. 
Oahpaheaddji ja oahppi bargaba ovttas dáinna ja fokusereba dainna lágiin musihka sága. Dát čađahuvvo áinnas máŋgga gillii oahppi agi ja gálggaid ektui. Dát dáhpáhuvvá oahppi eavttuid vuođul nu ahte oahppit geain leat lohkan- ja čállinváttut, álohii ožžot dárbbašlaš veahki.  

Musihkkagaskusteapmi/Konsearttat
Oahppi oassálastá iešguđet konseartadilliin kulturskuvlla oahpahusa čađa. Ovttaskas oahppi lávlu konsearttain go oahppi ja oahpaheaddji ovttas gávnnaheaba goas lea rievttes áigi dan dahkat. 
Kulturskuvla lágida sihke stuorát ja unnit konsearttaid. Konseartaráhkkaneapmi lea dehálaš oassi oahpahusas. 
Ulbmil lea ahte čuožžut ovddabealde guldaleddjiid álggu rájes juo, galgá leat positiiva vásáhus juohke oahppái. Oahpahusa loahpalaš mihttu lea ahte oahppi dovdá hálddašeami ja lávlunilu.   

Čoahkkáigeassu: 
Lávluma bokte oažžu oahppi máhtu iešguđet musihkkašlájaide. Reportoára sisttisdoallá eanas stiillaid, ja improvisašuvdna lea mielde ovdánahttimis oahppi gálggaid. Vuođđun lea klasihkkalaš teknihkka, ja vuoiŋŋasteapmi ja gealduhuvvan deattuhuvvo. Ulbmil lea ráhkadit oadjebasvuođa oahppi intrumenttii, oahppi jienta, ja čájáhusat kulturskuvlla olis leat dáhálaš ovdánahttinarenát. Oahppi beassá álgit skuvlii go lea deavdán 10 jagi. 

Ahki
Oahppi vuolimis ahkerádji ávžžuhuvvo leat 7-8 jagi. 
Dát sáhttá dattege rievddadit oahppi rávisvuođa ja movttidahttima ektui. 

Ulbmil

• Addit ohppái vejolašvuođa ovdanbuktit musihka intrumeantta vehkiin. 
• Ovdanáhttit teknihkalaš gálgguid. 
• Ovdánahttin gulu ja ritmadovddu. 
• Oahppat nohtaid ja musihhkkateoriija. 
• Oahppat improvisašuvnna ja čuojahit gulu mielde
• Oahpistit oahppi iešguđet stiilaide ja musihkalaš ovdanbuktimiidda 
• Addit oahppái vejolašvuođa oassálastit čájáhusain ja konsearttain, ja ovdánahttit oahppi oskkáldasvuođa ja gálgguid čuožžut ovddabealde gehččiid  

Instrumeanta
Oahppis ferte leat akusttalaš piano dahje digitálapiano mainna sáhttá hárjehallat. Álgooahpahusas sáhttá maid geavahit tangeantabeavdi mas lea unnimus 5 oktáva ja dábálaš tangeanttat. 

Oahppogirjjit
Oahppi soabada oahpaheddjiin makkár oahppogirjjiid geavahit oahpahusas. 

Hárjehallan
Oahppi ferte dássedit hárjehallat čuojahit instrumeanttain (vaikko juohke beaivve). Dát lea hui dehálaš ovdánahttin dihte iežas musihkalaš gálggaid. 
Oahppi váhnemiin lea ovddasvástadus čuovvolit ahte oahppis lea dohkálaš hárjehallanminsttar.

Čoahkkáigeassu: 
Pianooahpahusa oahppá musihkkašlájaid birra, nugo klassihkalaš musihkka, viisat, álbmotmusihkka, pop, rock, blues ja jazz. Beassá oahppat nohtaid ja akoarddaid/harmoniijaid birra, hárjehallat gulu ja improvisašuvnna, ja lassin mii oahpahit oahppi mo musihka sáhttá gaskustit. Oahppu lea heivehuvvon oahppi gálggaide, sávaldagaide ja dárbbuide. Mii láhčit maid dili nu ahte oahppi oažžu vejolašvuođa oassálastit juogo siskkaldas viessokonsearttain dahje olgguldas lágidemiin Kulturskuvlla olis. Lea stuora ovdamonni jus oahppis lea piano/tangeantabeavdi ruovttus mainna sáhttá hárjehallat, nu ahte vásiha buori ovdáneami ja musihkalaš dovddu go čuojaha beaivválaččat.  

Govvadáidda:
Mii deattuhit ovdánahttit hutkáivuođa ja iešheanalaš ovdanbuktima. Illu ja energiija ráhkadeames juoida lea seammá dehálaš go joksat mihttomearálaš bohtosiid ja buktagiid. Mii oahpahit muhtun vuođđudeaddji gálggaid hábmemis, ivdnemis, ávdnasiin ja teknihkain. Veaháš teoriija ja dáiddahistorjá čuldojuvvo dađistaga ohppui. Muhtun áigodagaid bargat mii maid ovttas eará kulturskuvlla ossodagaiguin. Mii atnit oahpahusa dynamalaš proseaassan ja heivehit iežamet dađistaga dán proseassii. Min áigumus lea ahte oahppit ovdánahttet iežaset fágamáhtu teoriija ja hárjehusbarggu čađa. Oahpahus heivehuvvo buoremus lági mielde oahppi eavttuide. Ođđaálggahankurssain leat oahpaheaddjit mat čađahit oahpahusa, ja ulbmil lea oahpistit ohppiid fága vuođđomáhtuide. Joatkkakurssain jurddašuvvo ahte oahppi ieš mearrida ollu eanet oahpahusa badjel, ja ahte oahpaheaddji bagadallá ovttaskas oahppi eavttuid ja sávaldagaid vuođul.  Dat mearkkaša ahte sáhttet leat spehkasteamit diibmoplánas danne go oahpahus soabaduvvo ovttas ohppiiguin.  

Joavkojuohkin:
Ohppiid juhket joavkkuide mas leat 8 oahppi juohke oahpaheaddjái juohke oahpahusdiibmui. Váldonjuolggadus lea ahte oahppiid juhket joavkkuide agi mielde, mas guokte-golbma skuvlaluohká sáhttet leat seamma joavkkus. 

Dán sáhttet oahppit vuordit juohke jagi:
Sárgun ja málen leat Govvadáiddafága vuođut. Lea dehálaš ahte oahppit hárjehallet iežaset gieđa-čalmmi koordinašuvnna vásáhusaid bokte ovdánahttin dihte máhttodási, gálgguid ja ipmárdusaid iešguđet teknihkaide ja ovdanbuktinvugiide. Min ulbmil lea addit ohppiide viddis oahpisteami iešguđet teknihkaide ja ávnnasgeavahemiide. Jagi mielde sáhttet oahppit juogo oassálastit fágarástideaddji ovttasbarggus, čájáhusain dahje lágidemiin. 

Sosiálalaččat:
Hálddašeapmi ja oadjebasvuohta leat dehálaš jos galgá duostat geahččalit ja ovdánahttit hutkáivuođa, ja mii bargat áktiivvalaččat oažžut oadjebas ja fátmmasteaddji bargobirrasa juohke jovkui. Dát mearkkaša ahte bargoleaktu ja intensitehta heivehuvvo ovttaskas oahppi ektui, ja oahppis galgá leat buori dovddut iežas proseassa ja go lea oassin joavkkus. Lea mihttun ahte buohkat galget dovdat gullevašvuođa iežaset jovkui, ja dovdat oadjebassan addit ja oažžut dieđuid ohpaheaddjis ja eará ohppiin. 

Buori bargodábit:
Buorre bargodilli addá buori eavttuid lihkostuvvat hutkkas doaimmaiguin, danin deattuhuvvo maiddái dát oahopahusas. 

Buhtisteapmi ja čorgen: 
Hálddašit ávdnasiid ja biergasiid lea sierra gálga. Mii dáhttut váldit vára viesus ja min biergasiin. Dat mearkkaša ahte ii oktage oahppi oaččo guođđit viesu ovdal go lea bassan ja čorgen dan. Biergasat galget leat ráidnas, beavddit čorgejuvvon ja buhtistuvvon. Dielkkuid láhtis galgá bassat ja ruskkaid čorget eret. Go mii váldit vára buot diŋggain, de mearkkaša dat ahte dat bistet guhkit, mii fas addá midjiide ekonomija oastit ođđa biergasiid.                                                                                                                            

Geatnegas boahtin:
Mearkkaša ahte oahppi galgá boahtit áigái skuvladiibmui ja boahtit juohke háve. Mis lea joavkooahppu ja juohke oahppi lea dehálaš oassi joavkodynámihkas. JÁVKAN glagá álohii dieđihuvvot kantuvrii, telefovdna: 51 50 88 40. Sáhttá mássit oahpposaji jos lea jávkan eambbo go golmma geardde ovtta lohkanbajis. 

Biktasat:
Geavat biktasiid mat girdet máladielkkuid. 

Čuojahanjoavkobagadallamis áddo oahpahus máŋga biergasiin, teknihkain ja konseapttain maid váldá atnui go čuojaha joavkkus dahje eará musihkáriiguin. Váldooassi lea oahppat geavahit beaktilit PA-rusttegiid, jietnamiksáriid ja eará biergasiid ráhkadan dihte buoremus jietnagova juohkelágan čuojahandilis. Beassá maid oahppat konseapttaid nugo dynámihkka, jietnageavaheapmi go galgá lávdut joavkkus, ja geavahit persovnnalaš biergasiid, nugo dárogillii gohčoduvvon effektbrett, duolmmana ja mikrofovdnateknihkaid. 

Álgoálgiide ja joatkaoahppiliida: Ávžžuhuvvon vuolit ahkerádji lea 12 jagi. 

Oahpahusa vuolggasadji lea harmoniijaoahppu ja akordahuksen. Oahpahus dáhpáhuvvá čuojaheames gulu mielde ja nuohtaid bokte. Nuohttaoahpahus addo buohtalasat čuojanoahpahuin. Viidáset oahpahus addo siskkobealde pop, jazz, blues, rock ja eará musihkkavugiid nuohtaid/tabulahtora, gulul mielde čuojaheami ja improvisisašuvnna bokte. Váldomihttu lea ovdánahttit oahppi šaddat iešheanalažžan ja máŋggabealat čuojaheaddjin iežas čuojanasain. Oahppi sáhttá ieš buktit evttohusa makkár musihkain háliida bargat. 

Oahppi vuolit ahkerádjá ávžžuhuvvo leat 12 jagi, muhto árvvoštallo individuálalaččat. 

Oažžu oahpahus sihke el-gitáras ja aukusttalaš gitáras. Earret muhtun geatnegahtton oahppomateriálaid maid ferte oahppat ovdánahttin dihte čuojahangálgga ja musihkkaipmárdusa, de váldo maid vuhtii oahppi iežas musihkkaberoštupmi stiilašlájaid siskkobealde. Oahpahuvvo musihkkateoriijas, harmoniijahuksemis, gitárralick'sain, ieguđet skálain, šuokŋajienas ja jietnahálddašeamis (erenoamážit elgitáraide).  

Vuođđodeaddji teoriija- ja hárjehallanoahpahus mo ráhkadit jietna- ja čuovgabuvttadeami unnit ja stuorát lágidemiide. 

Kurssas oahpat eatnasa mikrofuvnnaid, kábeliid, gievrudatrusttegiid, jietna- ja čuovgamiksenbeavddi, lávdehábmema, šearpmaid, čuoikkaid, jođaskeahtes vuogadagaid birra - ja vel eanet.  

Ulbmiljoavku: 
Nuorra lágideaddjit, Nuorra Kultuvra Deaivvadeaddjit, nuoraidjoavkkut, mánáid- ja nuoraidskuvllaid oahpaheaddjit, easkaálgi čuojahanjoavkkut, buohkat geain lea lávdi maid geavahit, - eará sániiguin: "buohkat geat barget jienain ja čuovggaiguin" . 

Eanet dieđuid gávnnat dás.