Ovdal boahtte varrisvuođa- ja dorvoplána ráhkaduvvo, háliidit mii gaskkustit muhtun fágalaš oaivilliid dan ságastallamii mii dál dáhpáhuvvá ávviissain ja sosiála medijain, manin lea dárbu nuppástuhttimii, manin lea dehálaš oažžut suohkanekonomiija njuolgat ja man dehálačča siidavuđot bálvalusat leat.
Dálá dilli
Ekonomalaš dilli Dielddanuori suohkanis hástala min. Vaikko oažžut kontrolla ekonomiijas boahtte ekonomijjaáigodagas, de lea mis aŋke stuora hástalus: váilevaš bargofápmu ja stuora ja duođalaš lasáneapmi logus vuorrasetolbmuid badjel, geat leat badjel 80 jagi. Dat ahte mii eallit guhkit ii leat iešálddes bahá - daŧ lea duođaštussan dasa ahte olbmot dahket máŋga jierpmas mearrádusa fuolahan dihte iežas varrisvuođa. Boarrásat leat dehálaš resurssa báikkálaš servodagas ja leat veahkkin lagasdorvvus ja lagasbirrasis doppe gos sii ásset. Liikká diehtit mii ahte go boarrásiid lohku lassána ja riegáduvvon mánáid lohku jagiid badjel unnu, go nuorra olbmot fárrejit guovddáš báikkiide, go leat unnit olbmot geat váldet oahpu varrisvuođas ja dorvvus, ja go helse Nord rievdada iežas bálválusaid, de leat čuolmmat maid mii eat leat vásihan ovdal.
Dielddanuori suohkanis lea mis 399 jahkebarggu, bealli lea varrisvuođa- ja dorvosuorggis. Mii oaidnit ahte suohkana goluin 2022, lea sullii bealli, 50%, čadnon varrisvuođa dorvvu- ja sosiála fágasuorgái.
Logut leat vižžon 2022 rehketdoalus: Eará: Girku, politihkka, kultuvra. Skovlá: Sisttisdoallá maiddái skovlláid Kongsviikas ja Sántiin. Varrisvuohta ja dorvu: Sistisdoallá maid Eastadeapmi, ETS Medisiinnalaš guovddáš, NAV, ásahusat, siidavuđot bálvalusat ja birasbálvalusat.
Bálvalusat ásahusain ja gokčandássi
Gokčandássi muitala man máŋga sámi ásahusain leat suohkanássiid ektui, geat leat badjel 80 jagi. 2022 ledje Dielddanuori suohkanis 69 saji ásahusain (saji boarrásiid- ja skihpasiidsaji, dohkkehuvvon guovtteolbmuidlanjaid eai leat váldon vuhtii), ja suohkanis ledke 297 ássi geat ledje badjel 80 jagi. Dát addá 23,2% gokčandási. Jos geahččá obbalaččat, de lea olles riikkas gaskamearálaččat 16% gokčandássi.
Go lea sáhka gokčandási birra, de ferte geahččat obbalaččat olles bálvalusgova. Ii gávdno vástádus man unni dahje stuoris gokčandássi galggašii leat. Unnit gokčandássi sáhttá buhtaduvvot eambbo skihpadivššuin siiddas, dahje nuppi guvlui. Gokčandássi ii váldde vuhtii vuogádagaid ja ásahusadjejuohkima juohke visttis, mii fas sáhttá leat dehálaš dasa mo effektiivvalaččat ávkkastallat gelbbolašvuođa.
Ássit, bargiid lohku boarrásiid logu ektui ja gelbbolašvuohta
Boarrásiidbárru ii leat juoga mii gullá boahtteáigái. Dat lea juoga maid mii vásihit dál, juoga maid mii oaidnit beaivválaččat ja juoga mas lea mearkkašupmi dasa mo suohkan juohká iežas resurssaid ovddosguvlui.
Mii váldit maid vuhtii hástalusaid oažžut fágaolbmuid suohkanii.
Min ovttadagain váilu dál sihke skihpadivššárat ja varrisvuođafágabárgit. Dat leat virggit maid mii jagi mielde dássedit almmuhit rabasin, muhto eat oažžo ohcciid virggiide. Ii leat nu ahte leat dušše siskkáldas dilit mat dahket ahte eat nagot rekrutteret daid bargiid geaid mii dárbbašit. Ohcciid loguid njiedjan oahpuide, sáhttá leat čadnon unnit mánnáriegádemiide maŋimuš 20 jagiin.
Olbmot geat leat bargoagis ja gaskal 16 ja 66 jagi, lea unnit Dielddanuori suohkanis go muđui riikkas, mis leat eanet 80-jahkásačča go 18-jahkásačča. Dát ovdáneapmi ii leat hástalus dušše Dielddanuori suohkanii, muhto dat gáibida aŋke báikkálaš čovdosiid.
Njeallje stuora hástalusa
Go geassit čoahkkái de leat njeallje dili maiguin mii šaddat bargat ovddosguvlui:
- Mis váilu dárbbašlaš gelbbolašvuohta ja bargit dál, ja mii fertet bargat duohtavuođa ektui gos gelbbolašvuohta lea vánis maiddái boahtteáiggis
- Šaddet eanet boarrásat badjel 80 jagi, measta 50% lassáneapmi dušše 6 jagis.
- Gáržžes suohkanekonomiija
- Min ásahusat leat boares visttiin maid lea dárbu ođasmahttit ja leat maid háddjejuvvon guhkiid gaskkaid badjel
Dán govas galgat mii doaimmahit varrisvuođa- ja dorvobálvalusa dálá láhkaaddima sikkobealde, ja plánet ceavžilis bálvalusa boahtteáigái. Suohkanin mii fertet oaidnit duohtavuođa maid mii boahtit vásihit ja ráhkadit realisttalaš ja guhkitáigge plánaid.
Joatkit gáiddus ásahusvuogádagain dahká ahte mii fertet juohkit min gelbbolašvuođa iešguđet ásahusaide. Go eat oaččo dan gelbbolašvuođas maid dárbbašat, de lea váttis fállat fágalaš dohkkálaš bálvalusaid miehta suohkanis. Varrisvuođa- ja dorvobálvalusat gáibidit čađat eanet gelbbolašvuođa ja gáibiduvvo maid ahte pasieanttat buot ahkejoavkkuin ožžot eanet divššu siiddain.
Jos mii Dielddanuori suohkanis joatkit ásahusbálvalusaiguin seamma ládje go 2022, seamma vuogádagain ja mihtodallamiin ahte mis 2023 galget leat ásahussaji 23,3 % suohkanássiide, ja mis leat 140 eanet suohkanássi geat leat boarráset 80 jagi 2023, de orru leamen ahte 6 jagi geahčen juo váilot mis 30 ásahussaji. Ja soaitá ahte váilot nu ollu go 70 saji 2050.
Jos min vuolggasadji lea seamma ekonomalaš eavttut nu go dál, de boahtit mii dearvvašvuođa- ja dorvosuorggis juo 2030 goláhit sullii 75% suohkana ruđain, ja dalle báhcá mihá unnit ruhta skovlláide, mánáidgárddiide, teknihkalaš, doaibma- ja dárbbašlaš doarjjadoaimmaide.
Gos mii galgat viežžat fágaolbmuid mii eat dieđe.
Nu guhká go mii leat Robek-listtus, de eat beasa váldit loanaid nu ahte hukset ođđa, eanet effektiivva visttit ii leat ollámuttos. Dat dahká ahte siidavuđot bálvalusat šaddet mihá eambbo guovddážis ovddosguvlui. Mii fertet dárkilit čuovvut mielde, mis fertejit leat buori statestihkat ja analysat nu ahte mii mihtodallat bálvalusaid dárbbuid mielde.
Lassin bargá Helse Nord stuorat nuppastuhttimiin. Dát hástala min suohkana, ja mii fertet ráhkkanit dasa ahte hálddašit eambbo ja eanet kompleaksa čuolmmaid go dál. Dát gáibida maid eambbo spesiálabálvalusaid suohkania olis. Eambbo gáiddus vuogádat dagaha ahte mis leat váttisvuođat ovdánahttit nanu fágajoavkkuid. Beassat bargat nanu fágabirrais lea maid juoga mii dahká min bargosajiid eambbo geasuheaddjin ja lokte vejolašvuođa rekrutteret dárbbašlaš gelbbolašvuođa. Gáiddus vuogádat dahká maid ahte lea hástaleaddjin effektiviseret ja ávkkástallat min resurssaid guhkes gaskkaid badjel.
Gáržžes suohkanekonomiijas sáhttá nuppástuhttin dorvodivššus ásahusain birrajándora dorvodikšui visttiin (ovdamearkka dihte Novatun), dagahit ahte stáhta gokčá eanet goluid. Buori siidavuđot bálvalusat dahket ahte olbmot sáhttet orrut guhkit áigge iežaset siiddain ja nu eastadit divrras orrumiid ásahusain.
Suohkanekonomiija lea máŋgga jagi badjel hehtten divodemiid ja investeremiid. Skániid skihpasiidsiida, min stuorámus muhto maiddái min boarráseamos ásahus, lea boarasmuvván iige doaimma effektiivvalaččat. Sihke skihpasiid, oapmehaččaid ja bagriid dáfus livčče ulbmilaš dahkat stuorát divodemiid dahje hukset ođđa visti buoridan dihte orrun- ja bargodiliid. Livčče maid dárbu divodit eará ásahusaid.
Dielddanuori suohkana álbmotvarrisvuođaprofiila čájeha ahte mis lea stuorát oassi olbmuin ahkejoavkkus 18-74 jagi, geat buhcet deahkke- ja lahttodávddaiguin buohtastahtton muđui riikkain. Ii sáhte geassit njuolga oktavuođaid dakkár statestihkáid ja buozalmasvuođa gaskka, muhto lea dehálaš dál ja boahtteáiggis fuolahit ahte gávdnojit bargosajit ja bargovirggit mat eastadit dakkár dávddaid. Bargoaddin mii fertet eastadit mihá eanet nu ahte mii doalahit min mávssolaš bargiid barggus. Stuorat oassi deahkke- ja lahttodávddat suohkanis dagaha ahte mii fertet eastadit dakkár dávddaid muđui suohkana ássiin dakkár doaimmaid bokte mat nannejit varriseallima ja birgehallama.
Ovddosguvlui šaddá dehálaš vihkkedallat lea go gánnaháhtti divodit boares visttiid, dahje lea go eambbo ulbmilaš máksit reanttuid ja oassemávssuid ođđa ulbmilaš ja geasuheaddji visttiid ovddas.
Fágalaš geahčastemiin dillái, mii oaidnit ahte mii eat sáhte doaimmahit min varrisvuođa- ja dorvobálvalusaid 2030 rádjái nu go doaimmaheimmet 2022. Dalle leat guokte váldogažldaga maid mii divvut:
- Go eat sáhte doaibmat nu go dál, maid fertet mii dalle dahkat?
- Ja mo oažžut ipmárdusa rievdadusaide maid mii fágalaččat oadinit áibbas dárbbašlažžan?
Máŋggabealat hástalusat gáibidit máŋggabealat čovdosiid
Dielddanuori suohkanan varrisvuođa- ja dorvobálvalusaid jođiheaddjin mis leat láhkamearrádusat maid mii fertet čuovvut. Láhkamearrádusaid galgá hálddašit beroškeahttá gos olbmot ásset. Varrisvuođa ja dorvvu hástalusgovva lea mihá eanet go dušše ásahusbálvalusat ja guovlopolitihkka, ja čovdosat gávdnojit eará faktorain:
Mii fertet fuomášuhttit, ja lihkostuvvat:
- Eastademiin, árat vehkiin ja ahkeustitlaš servodagain
- Lassi ovttasbargguin eaktodáhtolaš servviiguin, joavkkuiguin ja siviilaservodagain
- Eanet realisttalaš bálvalusdásiin, čielgaset sisaváldineavttuguin ja rievdaduvvon rádji mearrádusvuđot bálvalusaiguin - ja mii fertet leat čielgaseappot vuoruhemiiguin ja vuordámušaiguin
- Lasihemiin kapasitehta bálvalusain nu ahte gokčat dárbbuid, erenoamážit siidavuđot bálvalusaid dáfus
Lassin fertet mii eanet ulbmilaččat ávkkástallat gelbbolašvuođa ja juohke bargi varrisvuođa- ja dorvosuorggis.
Mii fertet bidjat fuomášumi beliide nu go
- Bargguide oažžut dievasbargoáiggekultuvrra
- Guhkesáigge vuorrobargguid/heivehit vuorrobargguid
- Váldobargguide ja fágajoavkkuide
- Eastadeampái ja unnit buozalmasvuhtii
Ásahussajit okto eai čoavdde dálá hástalusaid varrisvuođa- ja dorvosuorggis. Min alla gokčandásiin ja gáiddus vuogádagain fertet mii guorahallat eará doaimmaid vuos. Mii fertet leat sihkar ahte mii atnit rievttes ládje juohke ruvnno maid mii hálddašit dan seammas go mii ráhkadit investerenplánaid.
Sihkkarastin dihte ahte suohkanássit ožžot dohkálaš varrisvuođaveahki maiddái maŋŋil 2030 ja gitta 2050 rádjái, de lea dehálaš ahte suohkan beassá eret Robeklisttus ja nanne siidavuđot bálvalusaid. Suohkan ferte vuoruhit ruhtageavaheami rievdaduvvon goluid mielde. Ferte investeret varrisvuođa- ja dorvobálvalusaid. Mii dárbbašit buoret rámmaid boahtteáiggis hálddašan dihte dálá láhkamearrádusaid, váldit vára bargiin ja addit bálvalusad sidjiide geat daid dárbbašit.
Skánik, 13.10.2023
Per Eivind Horn – Ovttadatjođiheaddji Varrisvuohta ja dorvu gasku
Elisabeth Horn – Ovttadatjođiheaddji Varrivuohta ja dorvu oarji
Solgunn Sjøvoll – Ovttadatjođiheaddji Varrisvuohta ja dorvu nuorta
Lena Torbergsen – Ráđđeaddi varrisvuohta ja gearggusvuohta
