Dielddanuori bálkkášupmi 2022
Juovlamánu 14.b. lei goalmmat geardde go suohkanstivra jugii Dielddanuori bálkkášumi 2022.
Dielddanuori bálkkášumi njuolggadusain čuožžu earret eará: Dielddanuori bálkkášumi sáhttá addit ovttaskas olbmui, seravái dahje jovkui, mii lea/lea leamaš guovddážis suohkana kulturellimis, valáštallamis, eaktodáhtolašvuođas dahje eará lahkái ánssaša oažžut gudnibálkkášumi.
Dielddanuori bálkkášupmi sisttisdoallá ruhtaskeaŋkka ja fiinna ullus duhppejuvvon govva, maid Tjeldsund Vekst lea ráhkadan. Govva govasta min čuolasáni "Ollálahkii".
Son gii dán jagi oaččui Dielddanuori bálkkášumi, lea máŋga jagi bargan eaktodáhtolaččat suohkanis, ja lea evttohuvvon barggu vuođul maid son lea ovddidan, erenoamážit suodjalit kulturmuittuid Dielddanuori suohkanis.
Eaktodáhtolašvuođa haga bisnánivčče Norga - dát lea dajahus mii dávjá gullo, ja muitala man dehálaš eaktodáhtolašvuohta ja barggut mat eai leat dušše álcces ávkin, leat vai suohkanat Norggas galget doaibmat. Lea maid dehálaš beroštit, ja máŋggas veahkehit máŋgga dásis almmá beaggimis servodagas. Soaitá ahte berrešii gudnijahttit ja ávvudit juste dáid olbmuid miha eanet go dan mii dahkko.
Dán jagi oaččui Gunnar Johnsen Dielddanuori bálkkášumi su máŋggajahkásaš bargguid ovddas suohkana kultureallimis. So álggii iežas kultuvrralaš karrieara 70-logu álggus, go lei mielde Roabadálu vuosttaš rock-čuojahanjoavkkus. Čuojahanjoavku lea maid máŋggaid jagiid čuojahan feastiválain ja eará doaluin.
Gunnar lei mielde álggaheamen Ásttavierdda riddosearvvi, ja okta sis gii áŋgirušai oažžut M/K Folkvang ruovttoluotta ruovttubáikái. Maŋŋil lea son maid leamašan mielde álggaheamen Skániid Riddosearvvi, ja dan bokte maid áŋgiruššan ja ráhkadan ráddásčáhcevuojadanbáikki jna. Muhtin lognar jagiid lea som leamaš jođiheaddjin juogo Skániid riddosearvvis dahje Skániid vanccasearvvis.
Maŋŋil go fárrii ruovttoluotta Roabadállui, lea son áŋgiruššan merket máttaráiggemuittuid váris, ja dál maŋimus áigge lea son áŋgiruššan ásahit bálgá «Krigsstien» Kalvskinnet báikkis. Doppe lea son registreren soahtemuittuid, ráhkadan bálgáid, ráhkadan čohkkánbeankkaid jna.
Gunnar lea geasuheaddji olmmoš gii jurddaša olles suohkana birra, ja gii duođaid áŋgiruššá eaktodáhtolaš bargguin miehtá Dielddanuori suohkana.
Leadje máŋga evttoheaddji, ja ášši meannuduvvui politihkkalaččat gos evttohedje Gunnara oažžut Dielddanuorri bálkkášumi.
Bálkkášumi sáhttá rámiin bidjat seaidnái ja navddašit gudnijahttima iežas eaktodáhtolašvuođabargguin suohkanis.
Giitu Gunnar iežat máŋga, máŋga jagáš bargguid ovddas. Mii gudnijahttit diekkár ángirušši olbmuid go don, ja sávvat lihkku Dielddanuori bálkkášumiin 2022.
Dielddanuori suohkanan Nuoraidstipeanda 2022
oažžu dán jagi Sanne Amalie Hammer.
Mii sávvat lihkku sutnje oažžumis Dielddanuori suohkana Nuoraidstipeandda. Dielddanuori suohkana Nuoraidstipeandda ulbmil lea doarjut nuoraid iešguđet surggiin siskkobealde kultuvrra, valástallama ja nuoraidbarggu. Lea stuora illu ahte Sanne oažžu dán stipeandda.
Sanne lea 17 jahkásaš ja orru Reanssukas. Son váldá musihkkaoahpu Heggen joatkkaskuvllas.
Musihkkalinjjás son čuojaha tuba, ja čuojaha maid áŋgirit astoáiggis.
Sanne lohká son áigu vuoruhit tuba-barggu – gelddolaš ahte son lea bidjan dakkár mihttu ja bargá diehtomielalaččat ollašuhttit iežas nieguid.
Dán áigge son čuojaha golmma čuojahankorpssas, Sáhtiid skovlákorpssas, gos son álggii iežas karrieara. Son čuojaha maid Kila musihkkasearvvis ja lea mielde guovlokorpassas TONN. Romssas son oasálastá taleantaovdánahttinprográmmas, man gohčodit "Unge Talenter Nord".
Son lea maid mielde Romssa konservatorija ovttasbargokorpssas, man gohčodit Nordnorsk Blåsesymfoni, ja das son čuojaha ovttas konservatoriija ohppiiguin.
Su niehku lea čuojahit tuba ámmátdásis, juogo tubačuojaheaddjin dahje dábálaš doaimmaheaddji tubačuojaheaddjin. Molssaeaktu lea čuojahit ámmátlaš orkesteris dahje korpssas, dahje dušše mátkkoštit máilmmis ja čuojahit olbmuide. So háliida hui sakka čájehit máilbmái ahte tuba ii leat dušše korpsagullevaš čuojanas, muhto ahte dat sáhttá maid lea erenoamáš soločuojanas.
Mii sávvat ahte stipeanda sáhttá leat ávkin ovdánahttit iežas taleantta ja ahte son movttiduvvo bargat sihke iežas muhto maiddái earáid ovddas.
Mii sávvat Sannii hui ollu lihkku ánsašuvvon stipeanddain - midjiide šaddá somá čuovvut mielde mo suinna manná. Lihkku sihke ovdánahttimis iežas musihkkataleantta ja eallimiin muđui.
