Go časke oktii registariid dan guovtti ovddeš suohkaniin, de bođii ovdan ahte ledje heajos viessodieđut matrihkkalis, ja erenoamážit viesuid areáladieđut. "Boares Skánik" lei ođasmahttán ja das gorálaš buorre vuođđudieđut, maid ožžo viessokártama oktavuođas 2010, dasgo "boares Dielddanuoris" ledje stuorát váilevašvuođat, ja muhtin viesuin ea lean geavahanareála (BRA) obanassiige resgistrerejuvvon.
Eará sániiguin, viesuin eai lean dárkilis areálat, ja máŋgga oktavuođas eai lean obanassiige registrerejuvvon.
Dáid viesuid areálat leat dehálaš oasit matrihkkalis, ja adnojit máŋga oktavuođain; earret eará geavaha Dielddanuori suohkan daid go čállá suohkanlaš bálvalusmáksinrehkegiid. Vai bálválusmávssut iešguđet opmodaga ovddas galget leat nu riekta go vejolaš ja leat riekta eará opmodagaid ektui, de fertejit maid areálat leat riekta.
Bargu ođasmahttit/rievdadit areáladieđuid matrihkkelis lea dál čađahuvvon. .
Matrihkkala kvalitehtalokten:
Bargu maid mii lea dahkan lea, oanehaččat čilgejuvvon, ahte suohkan ovttas Nordkart AS teknihkalaš vehkiin lea ođasmahttán viesuid geavahanareála (BRA), vuosttžettiin dain viesuin mat ledje "boares" Dielddanuori suohkanis.
Mii leat čađahan dan nugohčoduvvon matrihkkela kvalitehtaloktema.
Dat vuohki maid mii leat geavahan lea dat maid máŋga eará suohkanat lea adnán, ja man vuođđu lea ahte čađahuvvo geoanalysa dain maŋimuš kártadieđuin 3D-hámis, mat leat gávdnamis. Viessoareála lea dasto meroštuvvon daid analysaid vuođul geavaheamis ovdánahtton ja automatiserejuvvon algoritmmaid.
Bohtosiid leat dasto kvalitehta dáfus sihkkarasttán dainna lágiin ahte leat ieža rehkenastán muhtin summal viessoareálaid ja dasto prográmmeren daid matrihkalii.
Dasto geavahuvvojit dát matrihkeldieđut sierra heivehuvvon vuogádagas (Komtek) go suohkan čállá rehkegiid.
Bálvalusmáksinvuođu rievdadusat:
Dát lea duogáš dasa ahte máŋgga dis diŋgojeaddjin dál oažžubehtet dieđu rehkegis ahte bálvalusmávssuid meroštallanvuođđu lea rievdan.
Rievdan sáhttá časkit goabbatge guvlui, (areála rievdá sturoibun dahje unnibun), muhto dat leat dát ođđa ja ođđasit registrerejuvvon dieđut mat dál leat vuođđun ođđa areálameroštallamiidda, ja nu maid suohkalaš bálvalusmávssuide.
Boasttuvuođat meroštallamiin:
De lea nu ahte diekkár automatiserejuvvon proseassain sáhttet šaddat boasttuvuođat. Areála sáhttá šaddat sihke beare stuoris dahje beare unni, muhto lea dehálaš ahte diekkár boasttuvuođaid rievdada nu ahte šaddet riekta.
Jos vieššoeaiggát oaivvilda ahte areála lea šaddan boastut, de dáhttut mii ahte dat dieđihuvvo sleađgapoastta bokte čuovvovaš čujuhussii: post@tjeldsund.kommune.no.
Son fertet dalle čajehit maid oaivvilda lea rievttes areálasturrodat ja mo son lea bohtán dan bohtosii. Areála galgá addot gustojeaddji geavahanareála merostallama mielde (BRA etter NS3940): Grad av utnytting (KMD 2014)
Jos sáddet poasta, de dáhttut mii ahte merket dan «Arealkorrigering» mearkkašanfealttas.
Loahpas:
Muhtumat oidnet ahte bálvalusmávssut leat divrrasat. Dasa ii sáhte dát kvalitehtaloken materihkkalis iešálddes dahkat maidege, muhto dat fuolaha ahte sis, geat galget máksit suohkalaš bálvalusaid ovddas, gáibiduvvo mávssut rievttes vuođu mielde, ja ahte mávssut leat riekta eará diŋgojeddjiid ektui.
Lea seamma boasttuvuohta jos muhtin šaddá maksit beare ollu daje beare unnán.
Gaskaboddosaš logut maid mii dál oaidnit maŋŋil kártema, lea ahte mii obbalaččat oažžut lassi areálaid maid mielde bálvalusmávssut galget juhkkojuvvot. Vejolaš lassi sisaboađut maid dát mielddisbuktá, galget máksot ruovttoluotta diŋgojeddjiide, ja dat mielddisbuktá unnit bálvalusmávssuid juohkahažžii. Dán vaikko muhtumat soitet vásihit ahte váilevaš registreren ovddežis, mielddisbuktá liige areála ja dan geažil stuorát bálválusmáksinvuođu ovttaskas opmodagaide.
